Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
Kirjoittaja

Joulukuun kolmantena 2009 syntyi tanskalais-ruotsalainen pihakoira -poika Villiniityn Iikka-Viikari eli kotoisammin Tarmo. Blogissa seurataan Tarmon edesottamuksia ja kasvua isoksi mieheksi.

13.05.2012 - 19:56

Tänäkään vuonna ei lähdetty äitienpäiväksi kotiin (anteeksi äiti!), vaan kipaistiin Tampereelle näyttelyyn. Olisi kyllä ollut hauskaa mennä mielummin Haminan näyttelyyn ja mökkeillä viikonloppu, mutta kun olen lauantaisin töissä niin menot rajoittuu aika paljon. Onneksi parin viikon päästä juhlitaan ystäviemme häitä Miehikkälässä ja minäkin livistän sillä verukkeella hommista. Tarmo tykkää! (Ja mekin vähän.)

Takapenkinvaltias ottaa matkailun rennosti. Tosin autoissakin on eroja. Tässä meidän "uudessa" Skodassa pitää aina alkuun vähän vingertää ja ähistä ja kiskoa valjaat ihan mutkalle.

 

Rennosta matkustusmeiningistä huolimatta itse näyttelypaikalla Tarmoa vähän syletti koko touhu. Ei yleensä jakseta raahata häkkiä mukaan, mutta tänään olisin kyllä kaivannut paikkaa, johon työntää tyyppi rauhoittumaan. Paikalla oli suurimman osan ajasta Itku-Iikka, itse Iikka-Viikari kävi vain aika ajoin piipahtamassa. Onneksi se sentään kehässä kummasti kasasi itsensä ja esiintyi ihan melkein edukseen.

 

Ennen kehää oli häntä jatkuvasti tällaisessa kiviäkin kiinnostaa -tyyppisessä asennossa.. Hyvin epätyypillistä meidän kippurahännälle!

 

Tuomarina oli tänään Kristiina Niemelä, eli pihakoira-asiantuntemusta kyllä löytyi. Sama tuomarihan oli meidän ekassa Open Showssa kesällä 2010 ja saman oloinen oli arvostelu kuin silloinkin.

"Kookas mittasuhteiltaan erittäin hyvän tyyppinen uros, jolla kaunis pää ja ilme. Leikkaava purenta. Hyvä kaula ja ylälinja. Ikäisekseen hyvin kehittynyt rintakehä, jonka tulee vielä täyttyä. Hyvä luusto. Tasapainoisesti kulmautunut. Liikkuu hyvin. Esitetään ja esiintyy hyvin."

Tuloksena AVO ERI1, ei SA:ta tällä kertaa. Kiva arvostelu kuitenkin! Tarmo tosiaan tajuaa näyttelyn juonen ja esiintyy hienosti. Kaikki väninät unohtui, kun päästiin tuomarin silmän alle. Hienoin pieni mies <3

 

"No, olinksmä taitava?!"

 

Paljon onnea päivän tähdille Lennille (ROP) ja Tarulle (ROP-VET, VSP)! Me ei jaksettu enää jäädä isoja kehiä katsomaan, kun aikataulu oli venynyt jo niin mahdottomasti. Toivottavasti meni molemilla putkeen loppuun saakka!

 

Tarmolle ostettiin kojusta sorsa, joka nyt pötköttää nyljettynä parvekkeella. On tosiaan aika lailla yhden illan juttuja nämä pehmolelut meillä.

 

Kotkassa tavataan!

05.05.2012 - 18:02

...ja ihanat mutapainit koirapuistossa!

 

Vaan ihana on myös pihakoiran karva. Jos ei kotimatkan aikana kaikki vielä rapise pois, riittää muutama humpsautus kuivalla pyyhkeellä ja johan taas kiiltää!

 

Tarmon mielestä on ihanaa, kun partsilla tarkenee mukavasti aterioida. Kylmempään aikaan se joutui tyytymään kylppäriin, eikä siellä ole ollenkaan niin komeat ruokailumaisemat.

 

Sapuskan kanssa sujui mukavasti yli tunnin verran, koska herra on varsinainen nautiskelija. Sen päälle vielä aurinkoiset torkut, niin alkaa päivä olla hiljaksiin ihan hyvin pulkassa!

 

01.05.2012 - 20:28

Eilen ei sen suuremmin vappua juhlittu, kun olin seitsemän jälkeen töistä kotona. Käytiin hetken verran terassilla palelemassa, mutta aurinkokin oli siinä vaiheessa jo jossain ihan muilla mailla vierahilla.

Tänään otettiin sitten koira mukaan ja käytiin piknikillä. Löydettiin hyvä tuulensuojassa oleva paikka, jossa oli melkeinpä kuuma kun aurinko porotti suoraan. Tuntui ihan kesältä!

 

Kotona Tarmolla oli käynnissä taas ihan omat vappuriehat.

 

Alkoi hävettää, kun tuijotettiin. Piti poistua paikalta ihan muina miehinä auringonottopuuhiin...

 

30.04.2012 - 19:17

 

24.04.2012 - 22:22

Toivottelee mökkimies Tarmo kaikille (piha)koirille!

 

Sunnuntaina oli ihan mahtava kevätpäivä, jonka pihakoira vietti pihaillen mökillä. Olipa meillä mukavaa!

Jäät eivät vielä ehtineet kokonaan lähteä rannasta, mutta suliakin paikkoja oli.

 

Muutaman rantaveteen humpsahduksen jälkeen Tarmo osasi varoa askeliaan. Vettä näissä kohdissa on siis kymmenkunta senttiä, joten mitään vaaraa jääurheilussa ei ollut. Itse asiassa ihan hyvä, että jätkä muutaman kerran meni liian pitkälle, oppipahan varomaan kunnolla eikä kuvitellutkaan lähtevänsä pidemmälle pönttöilemään.

 

Tarkoituksellakin piti lähteä kahlaamaan, vaikka sitten jäiden sekaan.

 

Varpaita meinasi vähän palella!

 

Talven jäljiltä oli paljon kaivuuhommia rästissä.

 

Ja grillikausikin päästiin avaamaan johtavan grillimestarin avustuksella.

 

Kohta on kesä!

 

Näitä seurataan


Bertta ja Inkku, Tarmon äiti ja mummo

Hippu ja Siru

Armi ja Kerttu, Tarmon täti ja serkku

Nisse, vähän isompi nelijalkainen

Nooa

Haltiatytöt Kesse ja Noppe

Saga

Otto

Pyry