Kyllä on tosiaan shortseille ollut käyttöä ja ollaan nautiskeltu ihan täysin rinnoin :) Tarmoa väsyttää niin ettei pystyssä meinaa pysyä. Se on koko aamun vaellellut nukkumapaikasta toiseen. On aika syötävän suloinen :) Ja mikä parasta, maanantain luennot on peruttu. Tää kesäviikonloppu siis jatkuu ja jatkuu vaan!

Perjantaina tosiaan aamupäivällä oli vielä koulua. Oltiin ainoa ryhmä, jolla oli tunteja, edes koulun ruokala ei ollut auki. Voitte uskoa, ettei ollut kovin suuri yleisömenestys tämä oftalmologian harjoitustunti! Taisi aika moni vilkaista sääennustetta ja lähteä pidennetyn viikonlopun viettoon ja keskiviikkona.

Hanna tuli autolla Kouvolasta kouluun ja harjoitusten jälkeen koukattiin Raisiontien kautta nappaamassa Tarmo kyytiin ja sen jälkeen kohti Tirvaa ja Hannan vanhempien kotia. Soittelin alkuviikosta eläinlääkärille ja kyselin apuja matkapahoinvointiin, kun jo ihan kymmenen minuutin matkalla alkoi tulla oksennus. Lääkäri neuvoi ostamaan Postafenia ja antamaan puolikkaan tabletin ennen reissua. Ilmeisesti lääke toimii, koska päästiin hienosti Kouvolaan asti ilman ongelmia. Toivottavasti päästäisiin tän vaivan yli kun tulee ikää lisää! Autoon Tarmo kyllä menee onneksi ihan mielellään.

Ajettiin muuten taas siitä ihan Helin kodin ohi kun mentiin Vahteronmäestä hakemaan Simo mukaan :) Kovasti osoittelin Tarmolle että mamma on tuolla, mut ei mennyt jakeluun... Ehkä oliskin pitäny sanoa että Ronski oli tuolla, jos se olis muistunu paremmin mieleen ;)

Tirvalla riittää tilaa juosta ja rällästää. Aika haipakkaa painelivat lapsukaiset pikin peltoa ja metsää. Ne on kyllä niin hupaisa pari! Tosi samankokoiset ja samanoloiset ja ainakin vielä tulevat toimeen keskenään ihan loistavasti. Harmi, ettei Kouvolaan ehditä ihan joka päivä :)

Ensin mentiin possujunana ympäri pihaa välillä johtajaa vaihtaen...

...eihän vaan kukaan käyny kukkapenkissä, eihän?

Pätevät keittiöapulaiset auttamassa perunankuorinnassa. Paristi oli ainakin Tarmolla kokonainen peruna suussa. Ja kuoret katosi kyllä vauhdilla parempiin suihin!

Pellolla käytiin vähän ottamassa rallikisaa. Parivaljakko pihakoira-kettuterrieri pääsee muuten aika kovaa pellon toiseen reunaan!

Simo on ihan hurja vesipeto, tykkäisi uida vaan koko ajan! Tarmokin on aina tosi kiinnostunut kaikista puroista ja lätäköistä, muttei oikein ole edes kahlaamaan uskaltautunut koskaan. Nyt se otti Simosta sen verran mallia, että polskutteli veden alle painuneella laiturilla polviaan myöten tosi tyytyväisenä. Hirveästi teki mieli uimaan kanssa, muttei oikeen uskaltanut. Tarkoituksella nimittäin... Pari kertaa kyllä kävi vahinko, molskis vaan ja kovasti hämmentynyt pihakoira pulikoi äkkiä takaisin laiturille ravistelemaan :D Tuskin oli kovin traumaattinen kokemus, koska se tosiaan putosi laiturilta kolmesti ja meni vielä senkin jälkeen kurkottelemaan...

Simo menossa polskimaan

Kurkottelua, kurkottelua... Ja kohta molskahtaa :D Tossa lammenrannassa oli vesi ihan älyttömän lämmintä jo parin hellepäivän jälkeen! Ihan hyvin tarkeni kahlata niin pitkälle kun shortsit antoi myöten. Uimaankin teki mieli, muttei otettu pyyhkeitä rantaan mukaan kun uskottiin veden olevan vielä niin kylmää.

Uitettuja koiria!

Ja tässä kohtaa sitten loppui tietysti kamerasta akku, kun se jäi kisareissun jäljiltä lataamatta. Käveltiin vielä Hannan isovanhemmille kahvittelemaan. Heilläkin on talo ihan rannassa, joten vesileikit jatkuivat. Simo yritti jo välillä käydä makoilemaan, mutta Tarmo ei moista ideaa hyväksynyt ollenkaan! Voitte uskoa, että oli väsynyttä sakkia autossa, kun lähdettiin takaisin Kouvolaan. Menomatkalla olin vielä takapenkillä erotuomarina, mutta paluumatkalla näytettiin tältä:

Meidän piti Tarmon kanssa hypätä junaan ja tulla kotiin nukkumaan. Lähdettiin asemalle kahdeksan korvissa ja vielä tarkastettiin netistä, ettei idän suunnasta tulevien junien pitäisi olla mitenkään erityisesti myöhässä. No niinpä varmaan! Ostin lipun ja tuli melkein kiire juosta laiturille. Jossa seisoi Venäjälle menossa oleva juna, ei ollenkaan lähtevän näköisenä. Eipä tarvinut kauaa ihmetellä. Kuulutuksen mukaan junan lähtöaika siirtyi alustavasti tunnilla eteenpäin. Eli mikä lienee ollut totuus. Aaaaargh! Istu nyt sitten asemalla rättiväsyneen koiran kanssa odottamassa ehkä joskus mahdollisesti tulevaa junaa. Ei innostanut, joten kävin vilkaisemassa lähteviä busseja. Kymmenen minuutin päästä oli menossa bussi Karhulan suuntaan. Suoritettiin Tarmon kanssa nopeat ynnälaskut ja hypättiinkin ihan alkuperäissuunnitelmasta poikkeavaan suuntaan. Kerrankos sitä reitiltä eksyy ja Karhulassa oli ruokasäkkikin kaapissa odottamassa. Sinne siis! Oli kyllä ihan oikea ratkaisu, hypättiin bussista pois samoihin aikoihin kuin Kouvolasta ehkä olisi päästy junaan.

Juha oli Lappeenrannassa käymässä ja ihan alkuperäisen suunnitelman mukaan kiersi Haminan kautta kotiin. Vieteltiin siis Tarmon kanssa aurinkoinen päivä pihalla lekotellen ja saatiin vielä autokyyti Helsinkiin. Ei ollenkaan paha eksyminen! Lisäksi käytiin illalla Hevossaaressa mökillä saunomassa. Tarmo kiihtyi kyllä samantien nollasta sataan, kun pääsi taas uuteen paikkaan juoksentelemaan. Tältä näyttää maailman hienoin pihakoira ilta-aurinkoisessa mökkirannassa <3

Ennen puoltayötä päästiin kotiin, joten vain vuorokauden verran myöhästyttiin Tarmon kanssa tavoitteesta. Nyt taitaa pihakoira jäädä onnellisena sängynvaltiaaksi, kun itse lähdetään Lintsille korkkaamaan vuoristoratakausi. Kesä on jee!