Taas on talouteemme liittynyt elukka, jonka tarkka tunnistaminen osoittautui haasteelliseksi. Nimittäin hän:

Tehtiin eilen extempore-reissu Ikeaan ja hän oli kovasti halvalla kaupan. On muuten hämäävä otus - äkkivilkaisulla olen jo monesti luullut Tarmon rötköttävän lattialla reporankana.

Otuksen kanssa on aika hyvä painia. Ravistelu on hankalaa, samoin sängylle vieminen. Ensin se oli jopa vähän pelottava. Mutta käsittelytekniikka kehittyy koko ajan ja vauhti kiihtyy. Vanua on jo joka paikassa. Tuosta sitä muuten tuleekin sitten aika monta roskiksellista! Edellinen pehmolelu kesti päivän. Meidän ainoa ehjä lelu on Röhköpossu, kunnia sille!

On se iso. Ja ihana!

Loppukevennys - Tarmon varpaidenviilennys tänä aamuna. Meillä on välillä aika lämmin tuolla yhteisen peiton alla!