Hyvää vesisateista joulukuuta vaan kaikille! Vaikka viime vuonna tähän aikaan työntelin urakalla talomme eteen jumittuneita autoja, pidin silti kelistä enemmän. Koska en itse edes tee lumitöitä, ei ilmeisesti ole sallittua olla sitä mieltä, että luminen talvi on mukava. Olen silti!

Oletankin, että kun reilun parin viikon päästä rantaudun takaisin Helsinkiin, on täällä talvi. En toivo, vaan oletan.

Pakkaamisen suhteen on esiintynyt tiettyjä haasteita.

 

Äsken löysin laukusta puolikkaan puruluun. Eilen siellä oli tennispallo. Kiitos pakkausavusta, pihakoira!

 

Tällä hetkellä hän mököttää ja nukkuu. Ei ole vielä ollut millään tasolla kiinnostunut esimerkiksi aamulenkille lähdöstä. Onko muutkin pihakoirat näin mahdottoman aamu-unisia, vai onko meille vain sattunut valioyksilö?

 

Joulukoristelin sentään hiukan.

En ole edelleenkään muuttanut mielipidettäni palloista. Ne on ihania. Tekisin kaikkii oviaukkoihin rimpsun, jos olisi aikaa! Vaan kun on muitakin tarpeita. Kuten nyt vaikka virkattu piparitalo.

 

Villiniityn I-pojat täyttävät lauantaina kaksi vuotta. Aion olla juhlissa hengessä mukana, vaikken fyysisesti pääse paikalle. Samoin toivotan tsemppiä kaikille viikonloppuna Messariin menijöille, oltais mekin haluttu kyllä mukaan!