...sitä on viime päivinä riittänyt!

 

Perjantaina oli vielä aika rapsakka pakkanen, mutta käytiin silti jäällä ottamassa aurinkoa. Riittävästi kun juoksee, pysyy ihan lämpimänä!

 

Mökkeiltiin siis, kuten terävämpi saattoi jo kuvista päätellä. Kyllä se vaan on pihakoirasta kivaa! Eikä kai meillä ihmisilläkään suuremmin valittamista ole. Saunottiin, syötiin hyvin, ulkoiltiin ja pötköteltiin. Tarmo kävi Alvan kanssa suorittamassa pakolliset partapainit.

Vetoleikit on molemmista aika hyvä juttu! Yleensä tosin Tarmo antaa nöyränä poikana Alvan ottaa itselleen kaikki lelut (joilla se ei siis tietenkään leiki, kunhan kiusallaan vie pienemmältä pois ettei sekään saa...). Vaan tuo narunpätkä olikin sen verta kiva, ettei siitä niin äkkiä voinutkaan irroittaa.

Tanskalais-ruotsalais-saksalaisen köydenvedon sääntö numero 1: mitä kovempi metakka, sen korkeammat pisteet. Näin on päätelty reilun vuoden seurailun perusteella.

 

Illalla Tarmo intoutui ainakin välineistä päätellen siivoamaan. Miksei se koskaan kotona?

 

Vaan mitäpä sitä suotta, kun kaunokainen saa aina kaiken sotkun kuitenkin anteeksi!