Taas on juhlittu monen kymmenen pihakoiran voimin, miten kivaa! Aiheena oli siis pihakoirien vuotuinen Open Show ja paikkana Rottishovi Tammelassa. Meidän kannalta oikein mukava paikka - riitti kun lähdettiin aamulla kahdeksan jälkeen vasta ajelemaan. Vastassa oli kymmenittäin pihakoiria ja mukavan monta sukulaistakin. Veljessarjan muut jäsenet eivät olleet innostuneet lähtemään liikkeelle ja muutenkin Tarmo sai yksin kannatella Villiniityn miesten mainetta. Paikalla kun olivat Helin kasvateista lisäksi vain Bertta-mamma sekä Armi-täti. Serkkuja kuitenkin tavattiin: mukana olivat Kerttu-serkku-kaunokainen sekä Eka ja Aatos, Armin lapsia hekin.
Voihan vilinä!
Vahingossa osuivat samaan kuvaan yhtäaikaa kolme sukupolvea: vasemmalla Bertta ja oikealla Inkku-mummo, edessä tietysti Tarmo.
Yritettiin Berttaa ja Tarmoa saada sivistyneen näköisinä samaan kuvaan. Heikoin tuloksin...
Painimatsi Ekan kanssa.
Kouvolalainen Selma oli Tarmosta aivan ihana nainen!
Ja itse asiaan. Tämä kundi osaa hoitaa kehähommat jo aika hienosti kotiin! Vaikka narun toisessa päässä häärää jännittynyt ja hössöttävä akka, ei sekään onnistu pilaamaan esiintymistä. MELKEIN voisin jo alkaa luottaa koiraan ja lopettaa edellisen yön valvomisen ja panikoinnin. Tosin nyt kun sanoin tämän ääneen, on mulla varmaankin ensi sunnuntaina narun päässä riekkuva kumipallo.
Ainakin tällä kertaa kuitenkin koira oli hieno <3
Tuomarina oli Kirsti Louhi ja Tarmosta hän totesi näin:
"Hyvän tyyppinen erinomaisesti esitetty nuori mies, jonka kallo voisi olla voimakkaampi, stoppi näkyvämpi. Oikea purenta, erinomainen pigmentti, hyvä kaula ja ylälinja. Rinnan syvyys riittävä. Kaarevuus vielä vajaa. Hyvä eturinta. Rodunomaiset kulmaukset. Liikkuu löysin kyynerpäin. Hieman pehmeä karvanlaatu."
Tuloksena NUO EH.
Hyvillä mielin kotiin siis. Ja ilman minkäänlaisia papereitakin on toki selvää, että meillä asuu maailman komein pihakoirapoika!
